Osaston historia

Osastomme historia alkaa 18.päivänä marraskuuta 1936, jolloin 4 henkilöä kokoontui työpäivän jälkeen yhteen ja vahvistivat läsnäolollaan Suomen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton viidennen paikallisyhdistyksen perustetuksi. Tampereen osasto No:005.puheenjohtajaksi valittiin Väinö Rajala.

Toiminta varojen puuttuessa oli pientä ja kokoukset pidettiin yleensä, Työväenyhdistyksen tai Tuotannon tiloissa. Ensimmäiset kokoukset pidettiin myös vähän salassa työnantajilta, koska työnantaja ei katsonut aina suopeasti ammattiyhdistystoimintaa.

Alussa luottamusmiehet toimivat ainoastaan suuremmissa ravintoloissa. Luottamusmiehet keräsivät jäsenmaksuja työpaikoilla, joten yhteydet jäseniin olivat tuolloin kohtalaisen läheiset.

Osaston toiminta ja ihmiset olivat toimintaintoa täynnä vaikka rahat olivat aina vähissä.

Mainittakoon, että kansan rakastama näyttelijä Eero Roine sodasta palattuaan toi muassaan rästiin jääneitä jäsenmaksuja 2000 markkaa. Se oli suurenmoinen apu osaston toiminnalle.

Ensimmäiset toimitilansa Tampereen osasto sai SAK:n piiritoimiston tiloista.

Vuoden 1960 kesäpäivät toi Tampereelle sen verran tuloja, että Aleksanterinkadulta ostettiin huoneisto. Osastoon liittyi vuonna 1971 Vahtimestariosasto 68 ry. Vuonna 1977 osasto 005 pääsi muuttamaan nykyiseen toimitilaansa Hatanpään valtatie 4 B 36. Yhdistyminen Palvelualojen ammattiliittoon tapahtui vuonna 2000.
Tänä päivänä osastomme nimi on PAM- hotelli- ja ravintola-alan Tampereen osasto ry ja osastonunero on 705.
Vuonna 2009 osastoomme liittyi Pirkanmaan Esimiehet ry. 131. Osastomme jäsenmäärä on kasvanut vuosien saatossa vuonna 2011 jäseniä oli 3755.

Entä tarjoilijan työ muutama vuosikymmen taaksepäin?

Kahdeksan tunnin työaikoja ei 30-40 luvulla vielä tunnettu, työpäivät olivat pitkiä ja raskaita. Työ sopimus tehtiin suullisesti ja ajateltiin että työ tekijäänsä opettaa. Kouluttamattomuus ja työsopimusten puute toi muassaan monia ongelmia joihin yritettiin etsiä ratkaisua.

Vapaa päiviä ei tunnettu ja ruokailuoikeus työpaikalla oli vaikeasti saavutettava etu.

Ruuan määrää tarkkailtiin, samalla puhuttiin ymmärtäväisistä keittiö henkilökunnasta jotka säästivät tähteiksi jääneet ruoka-annokset ns. lintulaudalle josta tarjoilijat saattoivat käydä sieppaamassa palan itselleen.

Perustyö ammattiyhdistys toiminnassa on edelleen sama eli työehtosopimuksen ehtojen parantaminen sekä jäsenhankinta. Parempien työolojen saavuttamiseksi on työtä vielä paljon. Yhteiskunnan ja työelämän uudet haasteet ei anna meidän jäädä paikoilleen ; me teemme tällä hetkelläkin tulevaisuuden historiaa.